Nettikahvilla

Nettikahvilla Karl Filtness

2012-02-29T08:00:00.000+02:00

Olen tutustunut Karliin Twitterissä ja sittemmin hänestä tuli kaverini Facebookissa. Tapasimme IRL ensimmäisen kerran ns. taskujkl-lounaalla eli paikallisten Twitter-aktiivien tapaamisessa.

Kuka olet, mikä on nickisi ja minkälaista kuvaa käytät verkossa. Liittyykö näihin jokin tarina?

Olen Karl Filtness ja netissä pyörin omalla nimelläni, useimmiten kirjoitettu karlfiltness. Ennen oli yhtä sun toista nickiä, mutta viimeiset vuodet ovat menneet omalla nimellä. Minulla on erikoinen nimi ja siitä on sekä hyötyä, että haittaa: minut muistaa aika nopeasti, kun on ehtinyt tutustumaan, mutta ensivaikutelma saattaa olla ulkomaalainen spämmeri. Kuvia käytän useampia mieleni mukaan, mutta kaikissa näkyy naamani.

Kerro työstäsi.

Toimin kivitaloja rakentavan yrityksen LivingStone Kodit Oy:n toimitusjohtajana. Rakennamme asiakkaillemme betonista tehtyjä taloja ja autamme heitä toteuttamaan heidän kotiunelmaa. Eroamme muista alan toimijoista siinä, että voimme hoitaa koko prosessin alusta loppuun saakka: suunnittelusta viimeiseen listaan saakka. Asiakas voi nauttia omasta elämästään ja tehdä niitä asioita joita hän rakastaa. Minä vastaan yleissälän lisäksi markkinoinnista ja myynnistä.

Esittele 1 oma verkkolinkkisi, joka voi olla kotisivu, blogi tms.

Oma www.livingstonekodit.fi on meidän tärkein markkinointiväline. Olemme pyrkineet siihen, että sivuilla olisi tarjolla tietoa kodin rakentamisesta ja että asiakkaille tulisi ymmärrys siitä, että jokainen perhe on yksilö, jokainen tontti on omanlaisensa ja kaikilla on omat tarpeet sekä toiveet. Kotia ei voi vaan vetää pakasta, ja malliston talo ei useimmiten ole oikea ratkaisu.

Sivujen suurin ylpeydenaihe on kuitenkin meidän blogimme. Blogissa esittelemme mm. uusia sisustusinspiraatioita, tee-se-itse ideoita, talodesignin liittyviä ajatuksia sekä huippuarkkitehtuuria. Koti on enemmän kuin pelkät seinät ja haluamme auttaa ihmisiä tekemään kodistaan entistäkin viihtyisämpiä.

Miten sosiaalinen media on muuttanut työtäsi?

Sosiaalinen media on tarjonnut lukemattomia mahdollisuuksia ja markkinointialalla tämä on yhtä suuri mullistus kuin TV aikoinaan. Sosiaalinen media on yrityksemme tärkein markkinointiväline ja sen avulla saamme jaettua tietoa kaikille kiinnostuneille. Markkinointiammattilaisena ei voi olla kuin innostunut, siitä mitä voi tehdä. Sisältö on noussut uusiin sfääreihin ja brändiä voi rakentaa ihan eri tavalla kuin 10 vuotta sitten. Ennen brändi tehtiin rahalla, nyt sen voi rakentaa ilman massiivista markkinointibudjettia, mutta sitoutumista ja aikainvestointia tarvitaan valtavasti. Toisaalta sosiaalinen media on aiheuttanut sen, että työpäivät ovat paljon pirstaleisempia kuin ennen. Eri palveluissa pitää käydä yrityksen nimissä ja henkilökohtaisesti. Työn ja vapaa-ajan erottaminen on entistä vaikeampaa ja helposti tulee myöhään illallakin luettua päivityksiä, blogeja tai katsottua GoogleAnalyticsia.

Mitä yhteisöpalveluja käytät vähintään joka viikko?

Niitä on aikamoinen nippu, minulla on kevyehkö riippuvuus eri palveluista. Facebook on vanha suosikkini ja sitä tulee seurattua aika tiiviisti. Siellä seuraan omaa virtaani, mutta myös yrityksen sivuja. Olen myös muutaman muun sivun ylläpitäjä, joten sitäkin kautta on pakko olla läsnä. Facebook on muuttunut vuosien varrella paljon ja omakin käyttö on muuttunut sen mukaan. Ennen Facebookissa vaan häröiltiin kavereiden kanssa, mutta nyt siellä on monipuolisesti asiaa, businesta, henkilöbrändiä, harrastuksia, valokuvia, musiikkia, kiinnostuksen kohteita ja myös sitä häröilyäkin. Twitterin käyttö on hieman vähentynyt johtuen kiireistä, mutta päivittäin tulee sielläkin käväistyä. Twitter vaatii yllättävän paljon sitoutumista ja pikavisiiteilla ei saa siitä juuri mitään irti. Toivon, että ehdin ottaa sen takaisin aktiivikäyttöön mahdollisimman pian, sillä Twitterin kautta olen tutustunut aivan huikeisiin tyyppeihin.

Google+ ei oikein jaksa sytyttää, mutta käyn välistä kurkkaamassa ja tarkistamassa, että maassa on rauha ja hyvä tahto. LinkedIn-palvelua en myöskään seuraa päivittäin, mutta sitä tulee kanssa viikottain seurattua ja verkostoja luomassa. Foursquaren käyttö on hieman riistäytynyt käsistä ja n. 80 pormestaruuden velvoittamana kirjaudun varmasti joka paikkaan. GetGluessa vierailen yleensä illalla, kun katson leffoja sekä TV-sarjoja tai kun luen. Kuvapalveluita käytän myös aika ahkerasti ja niistä suosikit ovat perus Flickrin lisäksi Instagram, my365 ja uutena intiiminä palveluna Path. Houzzin kuvia ja ideoita tulee plärättyä viikottain, kun haen työhön inspiraatiota ja uusia näkökulmia. Uusin rakkaus on Pinterest, jossa voisi viettää kaiken liikenevän ajan. Käytän myös Nimenhuuto-palvelua ahkerasti, sillä pelaan rugbya ja kaikki treenit sekä seuraan liittyvät materiaalit ovat siellä. Tähän tulee päälle blogit, wikit ja muut vastaavat. Tässä kun tätä komeutta esittelee, ihmettelen miten ehdin tehdä töitäkin?

Mikä on lempipalvelusi netissä? Entä oletko harkinnut jonkin palvelun jättämistä?

Tällä hetkellä ehdottomasti ykköspalvelu on Pinterest. Se on palvelu jota olen odottanut vuosia tietämättäni ja nyt iso aukko on täytetty. Jos joku vielä tunne palvelua, Pinterest on kuvajakopalvelu, jossa voit jakaa mistä tahansa netistä kuvan omalle sivulle (olen kirjoittanut henkilökohtaiseen blogiini Pinterestin käyttöoppaan ). Palvelu sopii henkilökohtaisiin kiinnostuksen kohteisiini ja yrityksen intresseihin täydellisesti. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja vaikka päivän aikana tulee tuotettua tekstiäkin aika lailla, elän hyvin kuvaorientoituneessa maailmassa. Nyt saan todella helposti jaettua nämä kuvat kaikille. Vaikka käytän aktiivisesti Facebookia, saisin kaveri- ja fanikadon aikaiseksi jakamalla 1000 kuvaa eri virtoihin.

Joitakin palveluita olen lopettanutkin esim. Qaiku ei koskaan sytyttänyt ja Quoraakaan en käytä ollenkaan. Olen myös luopunut monesta Foursquareen liityvästä palvelusta. Spotifyn olen myös laittanut aika lailla pysyvästi telakalle. Olen vakavasti harkinnut eroavani Google+:sta, sillä se on minusta aika turha palvelu kaiken kaikkiaan. Tällä hetkellä siellä oleva sisältö on liian persoonatonta ja usein myös lapsellista. Aika paljon siellä jauhetaan siitä kuinka erinomainen G+ on muihin palveluihin verrattuna, vaikka totuus on jotain ihan muuta. Todennäköisesti joku kommentoi, että en osaa käyttää palvelua ”oikein”, mutta minusta parhaimmat palvelut ovat intuitiivisia ja niitä osaa käyttää ilman 400-sivun käyttöoppaan lukemista. Esim. kuka tahansa tajuaa 30 sekunnissa miten Pinterestia käytetään. Jos tällaisella ”somehörhöllä” on vaikeuksia käyttää palvelua oikein, miten käy suuren massan kanssa? Tili on kuitenkin olemassa itsellä ja LivingStonella vain ja ainoastaan yhtä asiaa varten: Google-näkyvyyden vuoksi. Pakko siellä on olla, jos Google suosii omaa palvelua muiden kustannuksella.

Ketä oman alasi gurua seuraat verkossa?

Seuraan vaihtelevalla menestyksellä erilaisia persoonia, en välttämättä guruuden vuoksi, vaan koska heissä on sitä jotain. Markkinoinnin ja sosiaalisen median osalta seuraan yleisiä blogeja ja lehtiä kuten Markkinointi & Mainontaa, TechCrunchia, Mashablea jne. Henkilöistä eniten Jari Parantaista, Riku Vassista, Seth Godinia, Jeremiah Owyangia, Chris Brogania, Brian Solista, MG Siegleria, Michael Arringtonia jne. Seuraan ylikorostetusti sosiaalista mediaa ja hightech startup sceneä oman mielenkiintoni vuoksi ja siksi, että uskon, että sieltä sektorilta tulee uusimmat ja innovatiivisimmat tavat tehdä businestä ja markkinointia. Näitä oppeja voi hyödyntää myös ”tavallisessa” yrityksessä ja olla piirun verran muita edellä. Tämä tuo jo mukavasti kilpailuetua ja hieman erottuu massasta.

Arkkitehtuurin, sisustuksen ja designin saralla seuraan enemmän alaa kokonaisuutena ja en niinkään yksittäisiä guruja. Kenttä on valtava ja paremman käsityksen saa kun lukee aktiivisesti blogeja ja lehtiä. Suurudet kuten Aalto, Saarinen, Aarnio, Le Corbusier, Mies van der Rohe, Eamesit jne. saavuttavat guruuden hitaasti. Vaikka he olisivat kuinka tuotteliaita tahansa, mestariteokset syntyvät vähitellen eivätkä siinä tahdissa mitä nyky-yhteiskunta ”vaatii”.

Mistä erityisesti pidät sosiaalisessa mediassa?

Sosiaalinen media tarjoaa kanavan, jossa kaikki ovat yhtäläisessä asemassa ja voivat ilmaista mielipiteensä. Tämä mahdollistaa pienessä mittakaavassa sen, että itse voi löytää uusia mielenkiintoisia persoonia ja ystäviä. Suurimmillaan se tarkoittaa ihmisoikeuksien parantumista kuten Egyptin ja Libyan tapauksissa. Kun tieto virtaa vapaasti, se jolla on eniten rahaa ei voi enää pyörittää maailmaa. Tämä tarjoaa aitoa tasa-arvoistamista.

Kaupallisestikin tässä on paljon hyvää, kuten edellä mainitsin, pelkkä raha ei enää pelkästä ratkaise, vaan sisältö ja aito asiakkaiden auttaminen voivat tarjota huomattavasti parantuneen asiakaskokemuksen ja oikeaa palvelua. Tietoa on löydettävissä runsaasti ja vertaisilta voi kysyä mielipiteitä sekä apua mihin tahansa asiaan. Verkostoja kasaamalla oppii muilta ja aina on joku asiantuntija lähellä, jos tarvitsee kysyä pientä neuvoa tai tehdä isompi yhteistyösopimus.

Minulla on ollut joka elämäntilanteessa laaja sosiaalinen verkosto. Nykyisessä elämäntilanteessa, jossa on oma perhe, yritys pyöritettävänä, pakollisia treenejä ja todella rajallinen määrä vapaa-aikaa, sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden ylläpitää näitä verkostoja vaikka aina ei ehdi henkilökohtaisesti nähdä tai soittaa.

Entä mitä kritisoit sosiaalisessa mediassa?

Näkökulma tahtoo kaventua liikaa. Hyvä esimerkki ovat nämä parit viimeaikaista vaalia. Gallupit ovat kertoneet yhtä, mutta omat someverkostot jotain ihan muuta. Jos sosiaalista mediaa uskoisi Perussuomalaisia ei olisi olemassa, Keskusta olisi marginaalipuolue, Vihreät pyörittäisivät maata ja Haavisto olisi Presidentti.

Vaikka tietoa on rajattomasti tarjolla, sitä ei välttämättä tule hyödynnettyä. Näkökulman kaventumisesta johtuen sekä parempien suodattimien ansiosta, saat pelkästään sitä tietoa mitä haluat ja mistä olet kiinnostunut. Kätevää, muttei kovin yleissivistävää. Lukemalla (vakavasti otettavia) aikakausilehtiä törmäät erilaisiin aiheisiin ja artikkeleihin mitkä ovat todella hyviä, fiksuja sekä opettavaisia, ja verkossa et olisi koskaan nähnytkään saati lukenut aiheesta. Kohta saattaa olla se tilanne, että meillä on todella kapean osaamisen eksperttejä, jotka eivät osaa soveltaa huippuosaamistaan muun maailman kontekstiin. Tuloksena on kasa ”Internet Professoreita” ja valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia.

Mitä hyödyllistä opit viimeksi sosiaalisen median kautta?

Joka päivä oppii jotakin hyödyllistä (ja myös jotakin todella typerää). Tämän tekstin kirjoittamisen hetkellä opin Outi Lammilta miten voit lisätä Facebook -sivuille Pinterest välilehden (jota olin yrittänyt selvittää itse onnistumatta siinä pari päivää aiemmin).

Mitä muuta haluaisit kertoa Nettikahvilla-blogin lukijoille?

Unohda välistä työt, sosiaalinen media ja kaikki muut ruutuihin sidotut aktiviteetit. Vietä enemmän aikaa perheen ja lasten kanssa, urheile, lue kirja, kävele kaupungilla, laita hyvää ruokaa, nauti elämästä, lopeta stressaaminen, tee jotakin tyystin erilaista, hae uusia virikkeitä. Jos uskallat irtaantua töistä ja koneista, näet sekä koet uusia asioita ja saat uutta näkökulmaa. Urheilemalla huolehdit jaksamisesta, kehität erilaisia taitoja ja voit paremmin. Rankan suorituksen aikana et taatusti mieti töitä ja saat pääsi tyhjäksi. Perheen kanssa vietetty aika ei mene koskaan hukkaan, vaikka se olisi vaan yhdessä oleskelua sohvalla tai lasten leikkien seuraamista. Halaa ja kosketa. Sano, että rakastat. Olosi on kevyempi ja maanantaina kun istahdat taas ruudun äärelle, olet entistä tarmokkaampi ja tehokkaampi.

Pinterestistä

2012-02-22T17:49:00.000+02:00

Outi: Sovimme, että se joka julkeaa vaihtaa ilmaiseksi tehtävän bloggaamisen maksavan asiakkaan palvelemiseen, on velvoitettu valitsemaan kyseisen viikon postauksen tilalle videon. Tällä viikolla se luopio olen minä, ja valitsin teille Pinterestiä esittelevän videon.

Kaikki puhuvat nyt Pinterestistä. Suuri osa sosiaalisen median palveluista koskevista tviiteistä, blogipostauksista ja verkkoartikkeleista käsittelee sitä. Mistä oikein on kyse?

Pinterest on lähinnä kuvienjakopalvelu, mutta toisin kuin Flickr, Picasa tai Instagram, kyse ei ole niinkään itse otettujen valokuvien jakamisesta vaan verkkolöytöjen jakamisesta kavereille eräänlaisten virtuaalisten korkkitaulujen välityksellä (board). Tauluun liitettyyn (pin) kuvaan tulee mukana linkki kuvan alkuperäiseen sijaintiin ja tämähän paljastaa miksi Pinterestiin kohdistuu paljon kaupallista kiinnostusta.

Kaverit voivat tykätä kuvista ja jakaa niitä aivan kuin Facebookissa. Pinterestin sanotaan olevan naisten suosikki ja kieltämättä ensisilmäyksellä vaikutelma on kovin “akkainlehtimäinen”. Kukaan ei tietenkään rajoita aiheita, joten Pinterestiin voi koota kukin oman näköisensä taulukokokoelman.

Pinterestin yhteydessä on puhuttu ja näemmä myös edelleen puhutaan tekijänoikeuksista. Tässä tuoreita uutislinkkejä, kahdessa ensimmäisessä mm. Kopioston varatoimitusjohtajan Jukka-Pekka Timosen näkemyksiä: Varo mitä kuvia linkität verkkoon - postilaatikosta kun voi tipahtaa lasku, Alkuvuoden kuumin nettitrendi on laiton - rikotko sinäkin suosikkisivustolla lakia ja Pinterest-seinät voivat pian tyhjentyä. Englanninkielellä Business Insider, Pinterest Might Be Enabling Massive Copyright Theft.

Johanna on blogannut Pinterestistä useaan otteeseen tässä kuussa.

8.2.2012 Pinnaatko jo Pinterestissä?

Source: entrepreneur.com via Johanna on Pinterest

Vitsit, että olen innoissani. Olen ollut Pinterestissä noin kuukauden, mutta nyt kun olen ehtinyt perehtymään siihen paremmin, tunnen, että tässä on jotain, joka mullistaa sosiaalisen median.

Facebookissa olemme oppineet jakamaan meitä kiinnostavia linkkejä. Facebookin ongelma vain on se, että meitä kiinnostavat eri asiat kuin ystäviämme...
Lue lisää Piilotettu aarre -blogista

20.2.2012 All about Pinterest

I have fell in love. It is Pinterest. I am sure it is the next big thing in social media. How can I be so sure? My sister and my craft friends have proven it: it is not another geek service like Twitter and Google+ but something for the masses...
Lue lisää Hidden treasure -blogista

21.2.12 Mini treasures at Pinterest

Many of you have already heard about Pinterest. It is a new social media service where bookmarks to cool sites are marked with photos (or videos) which makes it a huge pinboard. Mini treasures has a board there too and it is BIG. :)
Lue lisää Mini treasures -blogista

Nettikahvilla Johanna Hytönen eli @johannahytonen

2012-02-15T09:00:00.000+02:00

Tällä kertaa kutsuin vieraaksi kaimani, Hytösen Johannan. Ensimmäinen tapaamisemme oli värikäs ja vauhdikas. Olin Jyväskylän Protomossa, kun Monkey Business tuli esittelemään meille Hubin ideaa ja Johannalla oli jopa nukkekoti mukanaan! Huuli pyöreänä ihmettelin, mikä on tämä keltainen porukka ja mitä he meille tekevätkään. Nämä apinat ovat Tiimiakatemian kasvatteja ja heidän työtään on ainakin vauhdikkaiden työpajojen vetäminen, mutta antaapas Johanna kertoa meille itse lisää...

Kuka olet

Mä olen Hytösen Johanna Monkey Busineksesta. Sosiaalisessa mediassa olen omalla nimelläni @JohannaHytonen tai kuten töissä itseämme kutsumme loppuliitteellä Monkey eli JohannaMonkey. Esiinnyn myös omalla naamallani, kuva on "virallinen työkuva".

Kerro työstäsi

Mun työ on tosi mukavaa. Mä olen yrittäjänä kuuden muun keltaisen kaverin kanssa yrityksessä nimeltä Monkey Business. Me tehdään maailmasta keltaisempaa rohkaisemalla ihmisiä puhumaan sydämestään sekä kuuntelemaan

sydämellään. Käytännössä johtajuus- ja vuorovaikutuskulttuurin muutoksia.

Parasta työssäni on ihmiset joita tapaan, loisto tiimini töissä, se että saan olla 100 %:sti oma itseni sekä yrittäjän vapaus / vastuu.

Esittele jokin oma verkkolinkkisi (esim. kotisivu tai blogi)

Monkey Business juttuja kirjoitellaan www.banana.fi-sivustolle. Ns. vapaa-ajalla olen ystäväni kanssa seikkailussa, jossa tutustumme monipuolisesti luonnonanteihin ja pohdimme kokonaisvaltaista hyvinvointia. Näitä kokemuksia ja ajatuksia kirjoitamme yhteiseen blogiimme: http://kuuyrttitarhassa.blogspot.com/.

Miten koet sosiaalisen median muuttaneen työtäsi?

Sosiaaliseen mediaan pääsin sisälle, kun tutustuin avoimeen dataan ja nettikätilöintiin. Opin ymmärtämään verkostojen toimintaa uudella tasolla sekä sosiaalisen median mahdollisuuksia. Konkreettisesti yhteistyöalustat helpottavat työtäni päivittäin. Olen tavannut mielenkiintoisia tyyppejä SomeTime-tapahtumassa.

Mistä tulikin mieleeni community managerit... Meillä on LinkedIn:ssä uusi Community Managers in Finland -ryhmä, johon sinut juuri kutsuin. Mutta mitä yhteisöpalveluja sinä käytät vähintään joka viikko?

Facebook, LinkedIn, Twitter, Instagram, Yammer, Spotify, Dropbox, Google Docs, Etherpad, Slideshare. Näitä pääasiassa, joskus käytän muutakin.

Mikä on lempipalvelusi netissä? Entä oletko harkinnut jonkin palvelun jättämistä?

Mä tykkään [iPhonen] Instagrammista paljon, sillä siellä asioista kerrotaan kuvin. Meidän työporukka käyttää sitä aktiivisesti, joten on kiva nähdä kuvin missä he ovat menossa. Suurimmaksi osaksi käytän yhteisöpalveluita työni vuoksi, näen niiden tuovan lisäarvoa työhöni, joten siitä syystä en ole harkinnut luopuvani jostakin. Ajoittain käytän jotain muuta aktiivisemmin kuin toista.

Ketä oman alasi "gurua" seuraat verkossa?

Tykkään seurata erilaisia ihmisiä kuin minä itse ja eri alojen ihmisiä. Nämä ihmiset antavat minulle uusia näkökulmia, vinkkejä ja hyviä linkkejä. He avartavat ajatteluani ja maailmankuvaani. Olen kiinnostunut ilmiöistä, trendeistä ja muokkaan omaa käsitystäni maailmasta yhdistämällä tietoa ja omia havaintojani. On mielenkiintoista opetella liikkumaan ja ajattelemaan rajapinnoilla.

Mistä erityisesti pidät sosiaalisessa mediassa?

Pidän siitä, että asioita välittyy reaaliajassa, on mahdollisuus tavoittaa ihmisiä täysin erilaisista ympyröistä kuin omat verkostoni, kaikkea tietoa ei tarvitse kaivaa itse sillä helposti löytyy ihmisiä, jotka jo tietävät asiasta. Kokemukseni mukaan meininki somessa on ystävällistä, toisista välittävää ja positiivista.

Entä mitä kritisoit sosiaalisessa mediassa?

Ihmiset, myös minä itse, voisivat miettiä eri kanavien tarkoitusta ja sitä mitä kannattaa jakaa muille. Musta some on hyvä juttu, kun sitä käyttää hyvin ja sydämellä. Minusta kannattaa miettiä kuinka paljon itsestään haluaa kertoa. Esim. Twitterissä jännittävää on se, että tuntemattomat voi seurata sinua.

Mitä hyödyllistä opit viimeksi sosiaalisen median kautta?

Luin linkin kautta nettilehtijutun, jossa kerrottiin muutokseen riittävän 10 % organisaation henkilöstöstä. Tää oli rohkaiseva juttu, sillä se ei ole iso porukka. Itseasiassa tässä se juttu on: http://onforb.es/AA9gUS

Mitä muuta haluaisit kertoa Nettikahvilla -blogin pitäjille tai lukijoille?

Kiitos kutsusta Nettikahville ja tervetuloa kylään meidän Keltaiselle toimistolle Vaajakoskelle! :)

Kiitos, ehkäpä tulenkin :). Ja onnea perjantaisille (Monkey-)synttäreille!

Loppuun vielä pieni paljastus: minustakin tuli kolumnisti Suur-Jyväskylän lehteen ja ensimmäistä juttuani odottelen postilaatikkooni tänään. Jännittävää!

Vaalien jälkipuintia ja muuta pöhinää

2012-02-08T09:00:00.000+02:00

Teknisistä syistä johtuen Johanna ja Outi juttelevat tänään ilman pikkukuviaan, toivottavasti silti muistat kumpi on kumpi ;). Johanna: Hei Outi! Ja onnittelut tuoreelle kolumnistille, livautit uutisen viimeksi niin loppumetreillä, etten ehtinyt enää kommentoida. Kolumnissasi pohdiskelit kysymystä, onko pakko mennä someen. Pidin näkökulmastasi: ei ole pakko, mutta elämä voi olla helpompaa, jos siellä on. Saitko muuta palautetta?Outi: Kiitos. Kiva kun tykkäsit. Palautetta ei ole ihmeemmin tullut, mutta näin kun Suomessa eletään se kai sitten tarkoittaa, että aika hyvin? Pari tuttua opettajaa kommentoi Facebookissa.

Johanna: Kolumnistina ei ole helppo olla, kuten Aamulehden päätoimittajalta opimme. Hän kirjoitti tulikivenkatkuisen ja paljon kommentoidun kirjoituksen some-hutusta, todeten mm. että “median tehtävä on suojella lukijoita heidän omilta mielipiteiltään”. Minusta olisi parempi, jos media suojelisi meitä niiden päätoimittajien mielipiteiltä, jotka eivät ymmärrä sosiaalisen median kuuluvan arkipäivään.Outi: Juu, ei ole helppoa ja joillakin se on näemmä vielä vähän vaikeampaa. Osalla perinteisen median edustajilla taisi joistakin kommenteista päätellen olla vaikeuksia myös sen kanssa, että yhdeksi vaalien kampanjatyökaluksi oli otettu verkon yhteisöpalvelut.

Johanna: Sosiaalinen media oli oleellinen osa näitä vaaleja. Minulta pääsi ruutuun tämä toteamus:

Twitter-käyttäjien määrää on vaikea arvioida, mutta epäilen, että sekä vaalit että Ylen uusi Suora linja- uutiskonsepti ovat tuoneet paljon uusia twittaajia.

Outi: Vaalikampanjan aikana nähtiin myös sosiaalisen median nurjaa puolta. Paikka paikoin meno oli uskomatonta. Netin CapsLock-jengiläisistä pääsi kuitenkin eroon vaihtamalla sivua, rasittavampaa oli joidenkin kavereiden yli-innokas lobbaus Facebookissa, jossa oli erinäisten sivujen ylläpitohommien takia pakko välillä käydä.

Mutta on tässä ollut myös ilahduttavia somekokemuksia. Reilu viikko sitten pöhistiin Finnairin lentoemäntien Intian kansallispäivän kunniaksi toteuttamasta flash mob -tempauksesta. (Flash mob siis tarkoittaa tapahtumaa, jossa joukko ihmisiä kerääntyy julkiselle paikalle ja tekee jotain odottamatonta, Tapahtumat suunnitellaan ja sovitaan yleensä netissä.) Näin rentoa ja pönötysvapaata meininkiä harvoin näkee yrityspuolella ainakaan vielä Suomessa. Aivan loistavaa! Ja tuli ikävä Intiaan.

Linkki videoon.

Johanna: Tuo on kyllä ikimuistoinen tapa aloittaa matka. Mietin tässä sitä, että miten paljon inspiraatiota lentoemot ovat ottaneet jenkkiläiseltä stuertilta, joka räppäsi pakolliset tiedotteensa, tuokin Youtube-video keräsi paljon katseluita jokunen vuosi sitten. Kun ihmiset eivät enää usko (ovatko joskus uskoneet) mainoksiin tai halua niitä katsella, täytyy kehitellä koko ajan erikoisempia temppuja, tuodaan vaikka Star Wars -hahmot metroon taistelemaan.

Outi: Olen myös löytänyt räppäävän matematiikanopettajan. Miten olisi, lähdettäisiinkö me mainostamaan koulutuksiamme Potter-hahmoina? Mennäänkö heti huomenna harjoittelemaan luutalentoja?

Johanna: Tuohon et saa kyllä ylipuhuttua... :) Matikanopeista tuli mieleen Sepän lukio, jossa on panostettu uuteen teknologiaan. Kävin viime viikolla heidän uudessa mikroluokassaan, josta löytyi 4 älytaulua, säkkituolia ja sohvia, muttei yhtään pöytää. Työskentely tehdään 6 hengen ryhmissä tauluilla ja se on kuulemma kivaa. Sormet alkoi kyllä itselläkin syyhytä taulun kimppuun... Mutta tänään on ilmeisesti viimeinen päivä ladata Tätinörtin niksikirjaa. Miten kirja otettiin vastaan?

Outi: Niksikirja tuotti monta päivää kestävän kävijäpiikin vai pitääkö sanoa kävijäkukkulan? Ja siitä löytyy mainintoja netistä. Lopullisesti tämän kokeilun tuloksesta osaan kertoa vasta kun on kulunut vähän enemmän aikaa.

Johanna: Viime viikolla Jussi kertoi pitävänsä HeiaHeiasta ja haastoi meidätkin liikkumaan. HeiaHeian ajatuksen mukaisesti kaikki liikunta lasketaan - voisin liikkua paljon enemmän ja yhteisön paine on omiaan siihen motivoimaan. Siskonikin alkoi viimein heiata, kun hänen työnantajansa otti palvelun käyttöön. Mukavaa, että työnantajat (ja Suomen Puolustusvoimat) ovat huomanneet sosiaalisen kannustuksen voiman.

Outi: Tyttäreni käyttää HeiaHeiaa, mutta minun uteliaisuuteni ei ole riittänyt toistaiseksi siihen, että edes kokeilisin palvelua. Liikunta ja kehonhuolto on minulle samanlainen itsestäänselvyys kuin hampaiden pesu, joten ehkä se onkin siinä, että en kaipaa ulkoista motivointia?

Johanna: Palvelua voi käyttää myös itsekseen, tietoja muille jakamatta, jos haluaa vaikka pitää liikuntapäiväkirjaa tai kerätä statistiikkoja kehittymisestään. Mutta nyt on kai jo suosittelemasi taukojumpan aika, jatketaan ensi kerralla keltaisen vieraani kanssa!

Nettikahvilla Jussi Junikka

2012-02-01T08:30:00.000+02:00

Tällä viikolla esittelen teille ystäväyrittäjä Jussi Junikan Suodattimesta. Tutustuin häneen ensi kerran Keski-Suomen Tiedottajaringin kautta, kun olin puhumassa heille somesta muutama vuosi sitten. Minulta pyydettiin esitykseen erityisesti case-esimerkkejä, ja arvatkaa olinko pulassa! Omien asiakkaiden jutuista ei saanut kertoa ja tunnettuja esimerkkejä Suomesta sai silloin vielä hakemalla hakea. Siinä olikin yksi syy siihen, miksi sosiaalinenmedia.org-wikin perustin: jotta saisimme kerättyä esimerkkejä porukalla. Jussi jäi tapahtumasta mieleen siitä, että hän avoimesti valitteli esimerkkieni heikkoutta (mukaan pääsi mm. Pilttipiirin tempaus, jossa kerättiin kuvia lapsista ruokapurkkien kanssa). - Aah, mikä onkaan omaperäisempää, kuin järjestää valokuvakilpailu suloisista lapsista ja lemmikeistä...

Toinen muisto Jussista on viime keväältä nuorten yrittäjien päiviltä Jyväskylän Laajavuoresta. Verkostoitumisosioon liittyi peli: piti löytää joukosta joku, joka valehtelee. Jussi värvättiin valehtelemaan ja kädet vavisten hän esittäytyi ehtoollisleivän myyjäksi. Hyvä piirre miehessä: hän ei osaa valehdella luontevasti yleisön edessä, eikä tee sitä tänäänkään :).

Viime viikolla kerroin, että Jussilla on osuutensa tämän blogin synnyssä. Olimme asiasta puhuneet jo aiemminkin, mutta lopulta Outi myi ajatuksen tämän Jussin yhteismarkkinointia käsittelevän blogipostauksen avulla. Mutta päästetään jo Jussi ääneen...

Kuka olet, kerro nimimerkkisi ja kuvasi, joilla esiinnyt verkossa. Liittyykö niihin tarinoita?

Olen Jussi Junikka ja sillä nimellä pyörin oikeastaan kaikkialla verkossa, poikkeuksena irc. Twitteristä löytää nickillä jussi_junikka, ircistä nimimerkillä JuniusC. Mahdankohan käyttää jotakin muuta nickiä enää? Tuskin.

Kerro työstäsi.

Suunnittelen työkseni markkinointiviestintää ja kirjoitan markkinoinnin sisältöjä. Käytännössä päiväni kuluvat asiakkaiden markkinointisuunnitelmien parissa, konsepteja ideoiden tai myyviä sanamuotoja hioen. Monipuolista se ainakin on – väliin vähän kaoottistakin.

Esittele jokin oma verkkolinkkisi (esim. kotisivu tai blogi)

Haluaisin nostaa esille erään pitkäaikaisen asiakaani saitin. En siksi, että tekstit ovat allekirjoittaneen kynästä vaan siksi, että heidän bisneksensä on mielestäni pirun kiinnostava. Kyseessä on jyväskyläläinen Business Arena, joka asuu osoitteessa http://www.businessarena.fi/. BA tuottaa palveluita todella kapealle kohderyhmälle; korkeakoulujen TKI- sekä rekrytointipalveluiden henkilöstölle sekä hallinnolle. Käytännössä he siis auttavat korkeakouluja kehittämään omia innovaatioprosessejaan sekä tekemään tuloksellisempaa yhteistyötä ympäröivän liike-elämän kanssa. Mahtavaa omistautumista ja loistava porukka!

Miten koet sosiaalisen median muuttaneen työtäsi?

Sosiaalinen media on muuttanut markkinoinnin sekä viestinnän kenttää valtavasti. Erityisesti sisältöjen pirstaloituminen ja uudet kohdistamistyökalut ovat tehneet hommasta äärimmäisen mielenkiintoista. En ala toistamaan enempää itsestäänselvyyksiä, vaan kysynkin, onko meillä olemassa vielä töitä, joissa sosiaalinen media ei ole tavalla tai toisella läsnä?

Mitä yhteisöpalveluja käytät vähintään joka viikko?

Päivittäin tai ainakin lähes päivittäin käytän Facebookia, Heiaheiaa ja luen paljon blogeja. Käytän myös paljon aikaani Twitterissä, vaikka olenkin huomannut olevani tosi laiska osallistumaan keskusteluihin. (Lupaan yrittää parantaa tapani.) Käytän varmaan paljon muitakin ihan tiedostamatta – ainakin Wikipediaa.

Mikä on lempipalvelusi netissä?

Lempipalveluni verkossa on ehdottomasti Heiaheia. Tein keväällä aivan liikaa töitä, kunnes sekä kroppa että lääkäri kertoivat, että nyt olisi syytä liikkua ja rentoutua enemmän. Sen jälkeen Heiaheia onkin ollut aika aktiivisessa käytössä.

Entä oletko harkinnut jonkin palvelun jättämistä?

En ole harkinnut varsinaisesti minkään palvelun käytön lopettamista, käytän vain toisia tosi vähän. Innostuin hetkellisesti esim. FourSquaresta, mutta en jaksanut käyttää sitä kovin pitkään. Kyse lienee viestintäalan ammattitaudista eli tunnusten haalimisesta kaikkialle.

Ketä oman alasi "gurua" seuraat verkossa?

Montaakin. Jos muutama pitäisi nostaa esiin, niin kolmikko olisi varmaankin Seth Godin, Chris Brogan ja Eric Karjaluoto.

Mistä erityisesti pidät sosiaalisessa mediassa?

Suoraviivaisuudesta, nopeudesta ja siitä, että muut käyttäjät suodattavat tietoa puolestani.

Entä mitä kritisoit sosiaalisessa mediassa?

Suoraviivaisuutta silloin, kun se muuttuu yksisilmäisyydeksi. Esimerkiksi presidentinvaaleihin liittyvä loanheittokeskustelu on todella surkuhupaisaa luettavaa.

Mitä hyödyllistä opit viimeksi sosiaalisen median kautta?

Hmm... Hankala sanoa. Saattaa liittyä Yhdysvaltain SOPA-sekoiluun, josta katsoin lyhyen videon lounaalla.

Mitä muuta haluaisit kertoa Nettikahvilla -blogin pitäjille tai lukijoille?

Haluaisin haastaa kaikki lukijat liikkumaan. Siinä ruudun edessä kun on aika hankalasti ylläpidettävällä käyttöjärjestelmällä varustettu otus, joka vaatii ihan erityistä huolenpitoa. Itse ajattelin juosta Jyväskylässä puolimaratonin syyskuun alussa. Vielä ehtii hyvin mukaan treenaamaan.

Kiitos Jussi sekä haastattelusta että haasteesta :)!
Minä taidan jatkaa haastamista ja haastan sekä Jussin että muut somen kanssa työskentelevät jakamaan niitä alussa mainittuja case-esimerkkejä sosiaalinenmedia.org:ssa ;).

Lopuksi mainostan vielä Tätinörtin Niksikirjaa, jonka Outi on ystävällisesti pannut jakoon. Hae omasi ennenkuin ne pääsevät loppumaan.

Yhteisöjen ja äänestäjien johtamisesta

2012-01-25T09:00:00.000+02:00

Outi: Hei taas Johanna! Mitä kuuluu?

Johanna: No hei Outi! Viime ajat on menneet aika tiiviisti CMAD-järjestelyihin, promosin tapahtumaa eri paikoissa somessa, tehtiin lehdistötiedote, suunniteltiin tapahtuma, tein taustatutkimusta avauspuheenvuoroa varten ja niin edelleen. Varsinainen tapahtuma oli edellispäivänä. Community managereista kirjoitan Nörttityttöihinkin. Sinä ehditkin sinne jo blogata :).

Outi: joo, Nörttitytöt-blogin idea on hyvä ja siellä on mielenkiintoisia ihmisiä kirjoittamassa. Nörttitytöissä on paljon mm. scifi- ja fantasiaharrastajia, se on myös minulle rakas aihe. Oma postaukseni oli itseironinen tilitys siitä, millaista on elää tätinörttinä.

Johanna: Kirjoituksesi herättikin mukavasti keskustelua ja on jo blogin kaikkien aikojen 3. suosituin postaus, tuli kovat paineet huomiselle :). Pronssitilasta tulee mieleen sunnuntaiset vaalit, ekat somepresidentinvaalit Suomessa.

Outi: Niin, näitä sanotaan ekoiksi somepresidentinvaaleiksi, mutta minusta tämä oli lähinnä harjoituskierros. Verkkoläsnäolo ei ihan kaikilta luontevasti sujunut. Mutta kukapa sitä nyt heti kaikkea osaisi, kuuden vuoden päästä sitten "oikeat" somepressavaalit.

Johanna: Ennen äänestystä somevaaleista bloggasivat mm. Harto Pönkä ja Hale Okkonen. Harto arvioi ehdokkaat somen näkökulmasta ja antoi parhaat arvosanat Pekalle (8+) ja Saulille (8,5), eli ehkä somella oli jotain tekemistä sen asian kanssa, että juuri nämä ehdokkaat loppupeliin pääsivät... Hale taas kertoi joulukuussa siitä, miksi Haavistosta on tullut ilmiö: koska hänen kannattajansa tuottavat valtavasti tukimateriaalia. Halen listauksesta puuttui vielä Jarlan hauska Kakkonen on ykkönen -sivusto, joka levisi villisti myös somessa.

Viimeksi en monestakaan kaverista tiennyt ketä he äänestivät, mutta nyt ollaan muututtu avoimemmiksi ja tavallaan unohdettu vaalisalaisuus. Tosin joku anonyymi kommentoi jonkun uutisen perässä, ettei todellakaan voi tykätä julkisesti Soinista Facebookissa, sillä sitä ei ymmärrettäisi työpaikalla.

Outi: Minä "tykkäsin" julkisesti omasta ehdokkaastani, mutta en siitä asiasta kavereitani mitenkään muistutellut.

Johanna: Minun kaveripiirissäni Pekkaa kannattaa 13,5%, Saulia 8,5%. Osa kavereistani tykkää kyllä molemmista saadakseen virtaansa uutiset kummaltakin. Mutta vaikka avoimempia ollaankin kuin ennen, niin suuri enemmistö kavereistani pitää edelleenkin poliittiset kantansa ominaan. Tuntuu kyllä, että Haaviston tukijat ovat avoimempia, sillä vaikka Niinistöllä oli paljon enemmän äänestäjiä, Pekka johtaa Facebook-faneissa 75 000 - 65 500 (tilanne ti-iltapäivällä).

Outi: Nyt kun toiselle kierrokselle lähdetään, on kiintoisaa nähdä minkälaisiksi verkkokeskustelut kääntyvät. Ehdokkaat itse varmasti käyttäytyvät herrasmiesmäisesti, mutta entä äänestäjät? Viittaan siis asiaan, josta Karri Anttila bloggasi.

Johanna: Minulla on kai ollut onnea, kun en itse tuollaisiin tyyppeihin ole vielä verkostoissani törmännyt. Ensi kerralla tuon tänne muuten vieraakseni henkilön, jota voidaan jopa syyttää tämän blogin syntymisestä. Jännityksellä odotan, mitä hän ystäväkirjaamme kirjoittakaan :).

Outi: Ai niin, aloitan muuten tänään Suur-Jyväskylä -lehden kolumnistina. Aiheeksi valitsin sosiaalisessa mediassa mukana olemisen paineet, todelliset tai oletetut. Mutta ensiviikolla tavataan taas Nettikahvilla!

Haastattelu: Saukon Taivaspaikan Linda

2012-01-18T10:55:00.000+02:00

Tänään haastattelemme Linda Saukko-Rautaa, jonka mainiot piirrokset ovat tuttuja yhdelle jos toiselle. Myös tämän blogin yläbanneri on hänen töitään. Outi tutustui Lindaan liityttyään Facebook-ryhmään nimeltä Yhdys sana virheet taitavatolla nyky ajan sirkka vitsaus. Hulvaton läpänheitto jatkui Facebookissa ja Twitterissä kunnes he keksivät asuvansa melkein naapureina ja sittenhän sitä piti jo tavata.

K) Kuka olet, kerro nimimerkkisi ja esittele kuvasi, joilla esiinnyt verkossa. Liittyykö niihin jokin tarina?

V) Linda Saukko-Rauta, Twitterissä @saurau. Minulla ei ole varsinaista avatar-olemusta siellä täällä seikkailevan piirroshahmon lisäksi. Se puolestaan pohjautuu jo lukioajan elämäntuskaan, jolloin piirtelin muista pilakuvia, mutta en muka osannut piirtää itseäni lainkaan.

K) Kerro jotain työstäsi.
V) Ehdin olla reilut 8 vuotta ruotsinopettajana, mutta nykyään yritän humanistipohjalta päivätyökseni kehittää verkkopedagogiikkaa JAMKin Liiketoiminta ja palvelut -yksikössä. Oman toiminimen puitteissa piirtelen sarjishenkisiä tilaustöitä.

K) Esittele jokin oma verkkolinkkisi (esim. kotisivu tai blogi)
V) Saukon Taivaspaikka on sarjakuvamuotoinen blogini, jossa aiheet liikkuvat opettajuudesta työelämän kurimukseen sekä internetin ihmemaailmasta parisuhteeseen ja naisen elämään. Ensin piirtelin salattuihin kansioihin, kunnes yleisön painostus ajoi julkisuuteen piirrosten kanssa. Siitäpä tämä verkkopersoonani laajamuotoisempi kehitys alkoi.

K) Miten koet sosiaalisen median muuttaneen työtäsi?
V) Verkkotouhut yleensäkin mahdollistivat sen, että olen saanut mahdollisuuden kokeilla jotain muuta kuin ruotsinopettajuutta. Sosiaalinen media on tuonut lähes kaikki kuvitustyötehtävät ja aimo kasan yhteydenottoja piirroksistani kiinnostuneilta. Verkostoilla on siis ollut todella iso vaikutus kaikkeen nykytyöhöni.

K) Mitä yhteisöpalveluja käytät vähintään joka viikko?
V) Facebook ja Twitter. Näitten lisäksi aktiivikäytössä ovat tietty Wordpress, Posterous, Diigo ja Spotify. Google+:aa käyn vähän vilkuilemassa, mutta aktiivinen käyttäminen on nyt jäänyt vähemmälle.

K) Mikä on lempipalvelusi netissä? Entä oletko harkinnut jonkin palvelun jättämistä?
V) Facebook, sillä se kertoo ihmisistä niin paljon. Minustakin. En ole aktiivisesti harkinnut minkään palvelun hylkäämistä, mutta jos jokin palvelu ei innosta, en aktivoidu sen parissa vaan käyttäjätilini jää lohduttomaksi torsoksi.

K) Ketä oman alasi "gurua" seuraat verkossa?
V) Gurua? (Äyh, siinäpä some-aikakauden sana...) No tässä muutamia tietäväisiä ja tietoaan jakavaisia verkkoihmisiä: Outi Lammi, Anne Rongas,Tarmo Toikkanen, Tero Toivanen – ja näitähän seuraavat kaikki joka tapauksessa. Twitterin avulla on helppo seurata myös esim. ruotsalaista kouluväkeä.

K) Mistä erityisesti pidät sosiaalisessa mediassa?
V) Matalasta kynnyksestä, ihmisten tekemästä ja jakamasta sisällöstä, lolcatseistä, yhteisistä merkityksistä, reaktioista ja kokemuksista, taitavista viestijöistä.

K) Entä mitä kritisoit sosiaalisessa mediassa?
V) Yhden asian ihmiset, erihuumoriset ankeuttaja-latistajat ja guruksi julistautuneet some-messiaat ärsyttävät aina välillä.

K) Mitä hyödyllistä opit viimeksi sosiaalisen median kautta?
V) Tripadvisor-neuvoista oli taas paljon hyötyä lomahotellin valinnassa. Tripadvisorissa kansa saa arvioida ja suositella mm. majapaikkoja ja hotelleista saa hyödyllistä lisätietoa. Joskus arvioihin on syytä suhtautua kriittisesti, mutta yleensä arvioitsijoita on niin paljon, että arvioinnit ovat suurin piirtein todenmukaisia. Tripadvisor-sovellus on muuten kätevä iPadissä myös: oman sijaintinsa perusteella näkee lähimmät hotellit ja pääsee lukemaan niiden arviot. Palvelu sopii tällaiselle kontrollifriikille, joka haluaa suunnitella lomansa huolella.

K) Mitä muuta haluaisit kertoa Nettikahvilla -blogin pitäjille tai lukijoille?
V) Hirvittävän kiva, että koitte, että verkkohahmoni on niin mielenkiintoinen, että sitä sietää haastatella. Tosielämän Linda onkin ihan tylsä ja flataanen.

Kiitos haastattelusta Linda ja pidä hauskaa hyvin valitussa lomahotellissasi sitten kun sinne asti pääset!
(Ja tiedoksi lukijoille: ei Linda oikeasti ole yhtään tylsä, vaan todella mahtava tyyppi.)

Vuosikatsauksia ja -ennusteita

2012-01-11T09:00:00.000+02:00

Johanna: Hei Outi! Mitenkäs sinun joululomasi meni?

Outi: Kiitos, oikein hyvin. Yritän parhaillaan orientoitua tulevaan vuoteen lukemalla blogien ja verkkolehtien artikkeleita. On tosiaankin tulossa mielenkiintoinen vuosi. Tässä pari linkkiä, joita suosittelen: Technet-blogista Countdown to 2012 ja The Next Web 5 things about social media you need to stop saying in 2012. Jälkimmäisessä tarkastellaan muutamia sosiaalista mediaa koskevia väittämiä, kuten esimerkiksi se, että "kyse ei ole teknologiasta". Olen paasannut vaikka miten pitkään, että totta kai on kyse myös teknologiasta, koska sen välityksellä kommunikoimme. Ei voi kommunikoida edes savumerkein, ellei tiedä miten ne tehdään.

Johanna: Bongasin tuosta sinun ekasta artikkelistasi Xbox Kinectin, jota testasin jouluna suvun kesken. Se toimi taaperosta vaariin ja sai meidät kaikki sulattamaan kinkkuja hauskalla tavalla, läiskittiin hikipäässä mm. meloneita kappaleiksi. Tekniikkaa voi käyttää kyllä muuhunkin kuin pelaamiseenkin, jännää seurata mitä vielä tuleman pitää. Mitä sinä veikkaat vuoden 2012 ilmiöksi?

Outi: Internet integroituu entistä tiiviimmin työpöydille myös toimistoissa. Suurien ohjelmatoimittajien sovellukset ovat jo nyt työpöytä+pilvi -virityksiä, tämä jatkuu, lisäksi puhtaita pilvipalveluita nähdään entistä enemmän.

Johanna: Mäkin tahdon pilvee, pilvee, pilvee... Oikeasti pilvipalvelut ovat todella kiva juttu, kun esim. tiedostoihin pääsee käsiksi koneelta kuin koneelta eikä sähköposteja tarvitse täyttää liitteillä. Mutta palatakseni vielä viime vuoteen Mashable-teknologiablogi palkitsi jälleen vuoden suosituimpia some-ilmiöitä. Mashablen lukijat valitsivat Facebookin vuoden verkostointi-palveluksi, muut finalistit olivat Twitter, Badoo, Diaspora, Google+, Tumblr ja Livejournal. Twitteriä olen käyttänyt pian 3 vuotta ja sitä käytän Facebookin jälkeen eniten, Diasporassa keskustelut hyytyivät kiihkeän alun jälkeen aika nopeasti ja Google+:ssa en muista oikein käydä, vaikka olenkin pian ottamassa sitä testikäyttöön asiakkaan kanssa (korvaamaan niitä paljon parjattuja sähköposteja, joista puhuttiin sun toisessa linkkivinkissä). Aika outoa muuten, ettei LinkedIn pärjännyt tuossa sarjassa, siitähän on tullut aika vilkas paikka.

Outi: Jännää nähdä lisääntyykö suomalaisten kiinnostus Twitteriin nyt kun se on käännetty. Kirjoitin eilen Twitterin tehokäytöstä ihan mahdollisia uusia käyttäjiä ajatellen.

Entä mitä ajattelet blogeista? Blogien kuolemasta en suostu höpäjämään, koska mekin vasta aloitimme tämän blogin ja olemme siitä näin innoissamme. Väitän, että blogit ovat vakiinnuttaneet asemansa ja pysyttelevät sitkeästi hengissä. Blogeista tulee vain sisällöltään entistä monimuotoisempia. Tekstin ohella on kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja vaikka podcasteja.

Johanna: Joo, blogit ovat sitkeitä ja oivaa sisältöä erilaisissa some-kanavissa levitettäväksi. Oletko muuten kuullut Community Manager Appreciation Day -tapahtumasta, josta bloggasin torstaina? Sitä vietetään vuoden 4. maanantaina, nyt jo kolmatta kertaa. Minulla on jo pitkään ollut mielessä, että suomalaisten community managereiden pitäisi tavata, ja kun sain TTY:n Soita-projektin asiasta innostumaan, aloimme viime viikolla varsin vauhdikkaasti järjestää tapahtumaa CMAD:in ympärille. Saas nähdä montako henkeä onnistumme paikalle näin nopealla aikataululla saamaan.

Outi: Kuulostaa mielenkiintoiselta ja hurjan hyvä, että ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan ja saamaan neuvoja ja vinkkejä. Community managerin – onko oikea suomennos nettikätilö vaiko yhteisöjohtaja – tehtävä on kuitenkin vielä niin uutta, että vertaistapaamisista saa varmasti parasta oppia omaan tekemiseen. Tervetuloa Nettikahville jälleen ensi viikolla!

Nettikahveja tänäkin vuonna!

2012-01-04T09:00:00.000+02:00

Alamme pikku hiljaa palata lomiltamme ja metsästämme jo innolla aiheita ja ideoita tulevia blogijuttujamme varten.

Mitä kaikkea meillä nyt jo onkaan mielessä: Presidentinvaaleissa somea käytetään uudella tavalla, joten sitä tulee kenties kommentoitua. Lisäksi kuljeskelemme perinteisten työtapojen sekä sosiaalisen median mukana tulleiden käytäntöjen rajamailla ja pureudumme siihen miten ne vaikuttavat työtapoihin. Hölkkäämme somen jatkuvan muutoksen rinnalla ja etsimme parhaita käytäntöjä some-työkalujen hyödyntämisestä mm. ryhmätyöskentelyssä, oppimisessa ja joukkoistamisessa. Pyrimme olemaan myös kriittisiä: Sosiaalisella medialla on sekä silkoinen että nurja puolensa kuten kaikella, jossa ihmiset ovat mukana.

Olemme myös innokkaita opiskelijoita vieläpä samalla kurssilla: osallistumme JAO:n ja Yritysten taitavan Keski-Suomen järjestämään Sähköinen markkinointi -koulutukseen, josta toivon mukaan saamme uusia ideoita myös siihen, miten sosiaalinen media auttaisi yrittäjää. Lisäksi luvassa on mielenkiintoisten ihmisten haastatteluja.

Mistä sinä haluaisit meidän keskustelevan, tai ketä toivoisit meidän haastattelevan? Kerro nyt tai jatkossa! :)

Onnea uudelle vuodelle!
Johanna & Outi

PS. Jos haluat tehdä itseäsi painostaaksesi julkisia uuden vuoden lupauksia kuntoilun suhteen, sille on nyt oma kanava: #Heia2012 :).

Sosiaalinen media – luuloja ja hyötyjä

2011-12-28T13:44:00.000+02:00

HUOMIO: Johanna & Outi lomailevat tämän viikon, joten tämä kirjoitus on käyty kirjoittamassa etukäteen.

Johanna: Hei Outi! Ollaan nyt sitten toista kertaa julkisesti nettikahvilla eli juttelemassa virtuaalisesti sosiaalisesta mediasta eli somesta. Saas nähdä mitä tästä vielä seuraa, kun muutkin pääsevät jatkuvasti lukemaan keskustelujamme. :)

Outi: Bloggaajina olemme onneksi tottuneet laittamaan tekstejä julkisesti näkyville, mutta olen kyllä huomannut, että sosiaalinen media huolestuttaakin. Mistähän tämä johtuu?

Johanna: Somen haasteista ja haittapuolista puhutaan paljon, vastikään minulta kysyttiin mitä Facebook voi pahimmillaan ihmiselle tehdä. Sanoin, että ihminen on Facebookissakin itsensä pahin vihollinen – jos sitä kautta kertoo salaisuuksiaan, niin parasta katsoa peiliin.

Outi: Facebook on tosiaan vain eloton verkkosivu, jota ihmiset ylläpitävät. Facebook ei siis tee mitään, ihmiset tekevät ja myös päättävät tekemisistään. Sukulainen kyseli kesällä minulta Facebookista ja sanoi:"Ja jos sinne tulee on pakko kertoa kaikki." En ymmärrä tällaisen käsityksen alkuperää. Ei kukaan määrää paljonko “pitää” kertoa sen jälkeen kun on antanut tarvittavat tiedot tilin tekemiseen. Tiedän ihmisiä joilla on Facebook-tili esim. harrastustoiminnan vaatimaa yhteydenpitoa varten eivätkä he tee muuta kuin lukevat tähän liittyvät ilmoitukset.

Johanna: Totta. “Pakotin” erään Facebook-sivujen ylläpitäjän palveluun ja hän meni sinne pitkin hampain, mutta rauhoittelin häntä: ei sinun tarvitse siellä kenenkään kanssa kaveerata. Facebookiakin voi käyttää hyvin monella tavalla, vaikka vain uutisten seurantaan. Ja kun puhut tuosta “Facebook-tilistä”, niin on pakko mainita, ettei tuolla tilillä ole mitään tekemistä rahan kanssa. Tai oikeastaan on, mutta emme me käyttäjät niitä rahoja näe. Facebookin tarkoitus on tienata palvelullaan ja mitä enemmän me kerromme siellä itsestämme, sitä osuvampia mainoksia se osaa liimata meidän profiiliemme kylkeen.

Outi: Ja tietenkään ei ole mikään pakko ottaa tiliä mistään yhteisöpalvelusta. Tosin esimerkiksi järjestöt ja yhdistykset tiedottavat yhä enemmän Facebookin ja vastaavien palveluiden kautta. Elo voi olla aika yksinäisestä, jos pysyttelee kaikesta poissa. Sosiaalisessa mediassa voi myös tutustua uusiin ihmisiin.

Johanna: Niin, mekään emme tuntisi toisiamme ilman Twitteriä. :) Muille kerrottakoon, että tapasimme ensi kertaa #taskujkl-tapaamisessa, johon osallistui Jyväskylän aktiivisia twiittaajia. Viime vuonna järjestimme niitä noin 8 kertaa, tänä vuonna oli hiljaisempaa, mitä nyt yhdellä marraskuun viikolla oli kaksi taskutapaamista. Ai mikä ihmeen tasku? Memegroupin Kristiina Pääkkönen vertasi Twitteriä cocktail-tilaisuuteen, jossa voi törmätä mielenkiintoisiin ihmisiin ja kuulla pätkiä keskusteluista, joihin haluaa itse mennä mukaan. Kun Twitteriä käyttää kännykällä, on vähän niinkuin kantaisi bileitä taskussaan.

Outi: Sosiaalinen media yhdistetään usein viihtymiseen ja hauskanpitoon, jotka ovat tärkeitä asioita, mutta näiden lisäksi palveluista voi olla myös hyötyä ja jopa ihan työkäytössä. Kerropa nyt ihan konkreettinen esimerkki siitä, miten sosiaalinen media auttaa sinua? Itse löysin ihan äsken Twitteristä erääseen luonnosvaiheessa olevaan asiaan pari artikkelilinkkiä, joiden kautta pääsin arvokkaan lisätiedon perään.

Johanna: No esimerkiksi ruokapaikkoja voi “sorsastaa” somesta (crowdsourcing-termi viittaa siihen, että töitä teetetään joukoilla). Kun minun piti löytää lounaspaikka eräältä pieneltä paikkakunnalta, käännyin ensin Facebook-kavereideni puoleen, mutta heistä ei ollut apua. Sitten hyppäsin asialle omistettuun suomalaiseen some-palveluun. Nyttemmin MTV3:n omistamassa, alunperin Tina Aspialan perustamassa eat.fi-palvelussa ihmiset voivat arvostella ruokapaikkoja ja hakea ruokapaikkoja esim. aukiolon tai hintatason mukaan. Paikkakunnalta löytyi viisi arvosteltua lounaspaikkaa ja hyvin huomasi, mitkä arvostelut olivat tulleet ravintolan omistajilta tai heidän ystäviltään. Laitontahan se on omaa palvelua käydä anonyyminä kehumassa, mutta eivät ihmiset näitä sääntöjä niin hyvin tunne. Paikka, johon halusin mennä oli syystä tai toisesta suljettu ja nälkäisenä tyydyin viereiseen paikkaan, jossa osasin välttää ruokia, joita muut olivat haukkuneet.

Outi: Oletko yhteisötyöpalveluiden aktiivikäyttäjänä huolissasi tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta. Käytät esimerkiksi itse piirrosta avatar-kuvana. Minulla taas on oma valokuva. Olenko nyt siis yksityisyydensuojani suhteen huolimaton?

Johanna: No sinun naamasihan on tuttu myös kirjojesi takakansista, joten mitä sitä piilottelemaan muuallakaan :). Minun avataristani on tullut tunnusmerkki, josta on enää vaikea luopua. Otin sen käyttööni ensimmäisessä julkisessa blogissani kuusi ja puoli vuotta sitten ja siitä lähtien olen viljellyt sitä erilaisissa some-palveluissa. Alunperin taustalla oli ajatus “kaikki tuntee apinan ja apina ei tunne ketään” - en halunnut, että ventovieraat tunnistavat minut julkisilla paikoilla. Tunnistetaanko sinut muuten usein kuvastasi?

Outi: En huomaa sellaista. Ei ainakaan nimikirjoituksen pyytäjiä tarvitse hätistellä kimpustaan :) Itselläni on muuten periaate, että en edes ota ketään sellaista kaveriksi tai ryhdy seuraamaan Twitterissä, joka pitää kuvanaan palvelun oletushaamukuvaa.

Johanna: Yksityisyyden suojassa auttaa parhaiten se, että omat kaverit osaavat ottaa muut huomioon, eivätkä mene möläyttelemään muiden asioita tai jakamaan ilman lupaa heidän kuviaan. Mutta jatketaan juttua Nettikahvilla taas viikon päästä!

Outi: Eli tässäkin pätee se, että katso kenen kanssa seurustelet sillä seura tekee kaltaisekseen. Tervetuloa kommentoimaan juttujamme!

Nettikahvilla joulunakin

2011-12-21T08:00:00.000+02:00

Tervetuloa uuteen blogiimme joulukahville!

Outi: Oletko jo kokenut Netti kiinni jouluna ja laatuaikaa perheen kanssa viettämään -hätistelyä? Ehkä jotkut ajattelevat, että netittömästä laatuajasta puhuvalla on jotenkin arvot kohdallaan ja elämä tasapainossa. Toisaalta voisi ajatella niinkin, että nettivastainen asenne kertoo jotakin ihan muuta. Jos omasta kokemuksesta kumpuaa jyrkkä neuvo vältellä nettiä, tulee mieleen että kokeekohan sanoja itse olevansa verkon houkutusten vietävissä niin,että jouluisen läsnäolon takaa vain kaivinkoneella katkaistu kaapeli?

Johanna: En varsinaista hätistelyä, mutta jotkut tutut ilmoittavat pysyvänsä joulun ajan poissa Facebookista. Kesällähän sitä toitotetaan, ettei lomalla saa lukea sähköposteja, oisko tämä joulunetti-asia samaa sarjaa? Jouluun liittyy paljon matkustelua, odottelua ja jonottamista, miksei tuollaisena luppoaikana sitten voisi käydä katsomassa uutisia tai tuttavien joulukuulumisia? Kai sitä saman tien voisi myös ohjeistaa, että telkkari ja radio pidetään kiinni jouluna ja lehdet ja kirjat laitetaan syrjään. Jos sosiaalisen median kulutusta pidetään pahana, niin kielletään sitten perinteinen mediakin :).

Mistä tulikin mieleen eräs joulu: Joulutraditioihini kuuluu Turun joulurauhan julistus ja kun en sitä voinut yhtänä vuonna katsoa, piti soittaa siskolle ja kuunnella se kännykän kautta. Mutta nythän senkin voi katsoa omia aikoja netistä, vaikka etukäteen, sillä seremoniahan on aina sama, vain sää vaihtelee. ;)

Luulen, että näissä ohjeissa on takana se, että jouluperinteet on niitä lapsuudesta tuttuja juttuja ja teknologia, jota ei silloin ollut, ei kuulu “oikeisiin traditioihin”. Mutta onneksi kukin saa tehdä oman joulunsa, Lumiukkoakin voi katsoa vaikka Youtubesta.

Outi: En ole pitkään aikaan osannut hyväksyä ajatusta, että aika netissä olisi jotenkin automaattisesti vähemmän laadukasta. Ja jos netti on luonteva osa elämää, ei tarvita mitään ulkoa saneltuja "oikeita" käyttötapoja tai hyväksyttäviä määriä vaan nettikäytön rajat ymmärretään terveellä järjellä.

Johanna: Rajojen asettamisen takana on kai pelko, että netti korvaa fyysisen kontaktin. Joulu on yhdessäolon ja perheen juhla, mutta valitettavasti monet joutuvat olemaan jouluna yksinkin ja etenkin heille virtuaalikontaktit ovat tärkeitä. Mutta voihan vaikka Facebook saada heidät tuntemaan olonsa entistä yksinäisemmäksi, joten netin käytön rajoittaminen voi olla myös hyvä ratkaisu. Yksinäisille vinkiksi, että Kirkko on auki jouluna netissäkin, katso linkit täältä. Lähetätkö sinä muuten paperisia joulukortteja vai menevätkö kaikki joulutervehdyksesi sähköisinä?

Outi: Minä olen lähettänyt joitakin “oikeita” joulukortteja, mutta laitan varmasti myös Facebookiin jouluisen kuvan, koska haluan kertoa eri puolella Suomea oleville kavereille, että ajattelen heitä. Jos siinä samalla saa jouluisen tervehdyksen joku löyhemmällä sidoksella elämääni osallistuva ihminen niin tuo ei liene kovin vaarallista?

Johanna: Ei tietenkään :). Minulla oli tapana askarrella joulukortit itse, kunnes huomasin, että korttiprojektini alkoi aiheuttaa enemmän stressiä kuin iloa. Joulutervehdyksiä taitaa tänä vuonna mennä ainakin puheluin, sähköpostein, status-päivityksin, tekstiviestein ja multimediaviestein. Mihin sinä käytät nettiä jouluna ja oletko törmännyt hauskoihin joulusivustoihin?

Outi: Joulunpyhinä voisin ajatella tutkivani netistä esimerkiksi elokuvateattereiden tarjontaa, koska käyn mielelläni elokuvissa ja mistäpä muualta niitä koskevaa tietoa löytäisi. Kurkistan ehkä Facebook-kavereiden kuulumiset ja saatan seurata myös Twitteriä. Hauskana sivustona nostaisin esille Angry Birdsien jouluaiheisen sarjakuvan, joka etenee joulukalenterin tapaan.

Lisäksi suosittelen Angry Birds Seasons -peliä pään nollaamiseen. Pelaaminen on rentouttavaa puuhaa ja sopii tätinörteille, tädeille ja sedille.

Johanna: Kaveri vinkkasi hauskasta tanssijoulukalenterista: http://www.theartofdancing.co.uk/ , erottuisinkohan pahasti joukosta, jos menisin noilla muuveilla lattialle :)...

16th December - 'Four Kicks' by Kings of Leon from lewisnluke on Vimeo.
Minä tein joulukalenterin Mini treasures wikiin ja omaan blogiini vuosikatsauksenomaisen top10-listan suosituimmista bloggauksista. Kirjoitin viestit parina iltana ja laitoin postaukset ilmestymään ajastuksen avulla, sillä aion viettää joulun aikaan vapaata, eli olen tavallista vähemmän netissä.

Outi: Myös minulla on eräänlainen joulukalenteri Facebook-yrityssivullani. Huomasin nimittäin, että viikon vinkkien sarja alkaa lähestyä sataa ja että siitä riittäisi juuri jokaiselle joulukuun päivälle yksi vinkki. Laitan kuitenkin blogit noin kolmeksi viikoksi tauolle enkä yrityssivuanikaan päivittele vuoden viimeisellä viikolla. Mutta nyt toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää ja rauhallista joulua.

Johanna: Minäkin toivotan sinulle ja lukijoillemme oikein hyvää joulua, mitä se sitten kenellekin merkitsee.

Tervetuloa Nettikahville!

2011-12-19T20:24:00.000+02:00

Tervetuloa!

Löysimme toisemme Jyväskylän Twitter-aktiivien tapaamisissa ja aloimme tehdä yhteistyötä Ystäväyrittäjinä mm. Nettikahvilla-koulutusten parissa. Facebook-chattailujemme innoittamana kokeilimme dialogimaista kirjoittamista ja koska se tuntui mukavalta ja luontevalta tavalta tuottaa tekstiä, päätimme perustaa yhteisen blogin. Blogissa julkaistaan jatkossa yhteisbloggauksiemme lisäksi mielenkiintoisten ihmisten haastatteluja.

Tervetuloa kanssamme Nettikahville!
Johanna ja Outi

PS. Nettikahvilla on väännös nettikahvilasta ja se viittaa Internetin sosiaaliseen puoleen, jossa lukijat pääsevät keskustelemaan esimerkiksi yritysten ja vertaisryhmiensä kanssa.